Kalaruokatalo Kalavapriikki hyödyntää kirjolohen aiempaa tarkemmin. Uuden tuotantotavan ansiosta kirjolohesta päätyy elintarvikekäyttöön 90 prosenttia aiemman 70 prosentin sijaan.
Kalavapriikin uutuustuotteessa kirjolohen fileoinnin sivutuotteena syntyvät selkä- ja kylkiruotopalat hyödynnetään elintarvikkeena. Ruotoja poistettaessa mukana lähtee aina myös kalaa ja tämä osuus sisältää runsaasti ravinteita, jotka kannattaa käyttää hyväksi.
Kalavapriikin tuotekehitys- ja laatupäällikkö Ari Hietanen kertoo, että hävikin vähentäminen on monen vuoden kehitystyötä vaatinut prosessi.
– Vaaditaan ajattelutavan muutosta, kun entinen sivuvirta onkin elintarviketta. Samalla tarvitaan muutoksia tuotannossa ja varastoinnissa, sillä raaka-aineen korkea laatu pitää varmistaa, hän sanoo.
Kalavapriikki on kehittänyt kalan parempaan hyödyntämiseen tähtäävää teknologiaa usean vuoden ajan yhteistyökumppaniensa kanssa. Uutuustuotteen rakenteesta vastaa innovatiivisiin kalatuotteisiin keskittynyt ruokateknologiayritys Hailia Nordic Oy.
Jotta hävikki aidosti pienenee, täytyy uutuustuotteen löytää käyttäjiä. Heitä kiinnostaa uudenlaisessa elintarvikkeessa erityisesti maku ja suutuntuma. Siksi Hailia on kehittämistyössään kiinnittänyt erityistä huomiota tuotteen makuun, rakenteeseen ja monikäyttöisyyteen. Nyt Nyhtökirjolohi-uutuus löytyy S-ryhmän ruokakauppojen Kotimaista-tuotesarjasta, jossa se on helposti kuluttajien saatavilla.
Jatkuvaa kehitystä kohti kestävämpää ruoantuotantoa
Hävikin pienentäminen on tärkeä osa Kalavapriikin matkaa kohti kestävää ruoantuotantoa ja toteuttaa sen tavoitetta olla Suomen vastuullisin kalatalo. Kun kala hyödynnetään tarkemmin, yhden syödyn kalakilon vaikutus ympäristöön pienenee.
Suomessa tuotetaan tällä hetkellä vuosittain lähes 15 miljoonaa kiloa kirjolohta. Uuden innovaation myötä samasta raaka-ainemäärästä voitaisiin tuottaa noin 2,5 miljoonaa kiloa lisää kalatuotteita elintarvikekäyttöön.
Kalavapriikin tavoitteena on olla hiilineutraali oman toiminnan osalta vuoteen 2025 ja koko toimitusketjun osalta vuoteen 2035 mennessä. Kalavapriikki laski viime vuonna Kalankasvatus Vääräniemessä kasvatetun kotimaisen kirjolohifileen hiilijalanjäljeksi 3,5 CO2/ekv/kg. Lukema laskee entisestään, kun entistä suurempi osa kalasta tulee elintarvikekäyttöön.
– Uusi tuotantotapa on jälleen yksi askel kohti yhä kestävämpää ruoantuotantoa. Haluamme jatkuvasti kehittää toimintaamme, Ari Hietanen painottaa.
Seuraavia askeleita onkin jo mietitty. Kalavapriikin hiilijalanjäljestä 90–95 prosenttia tulee raaka-aineesta eli kirjolohesta, jonka hiilijalanjäljestä 80 prosenttia syntyy kalanrehusta. Siksi seuraavat keskustelut käydään rehutehtaan kanssa ja myös rehulogistiikkaa tehostetaan.