Kalavapriikki tukee Elinvoimainen järvilohi -hankkeen istutuksia vuosina 2024–2026. Elinvoimainen Järvilohi ry:n puheenjohtaja Marko Luhtala kertoo blogissaan hankkeen kuulumisia.
Istutimme toukokuun puolivälissä Elinvoimainen järvilohi -hankkeessa 25 000 järvilohta Puulaan, Päijänteeseen ja Suonteelle. Lohet eivät ole tavallisia järvilohia, vaan ne ovat Saimaan järvilohen ja Kymijoen merilohen (kutsutaan myös nevajoenloheksi) risteymiä.
Tästä herää kaksi kysymystä: miksi istutamme lohia järviin ja miksi ne ovat risteytyksiä? Syyt juontavat Saimaan järvilohen heikkoon tilanteeseen.
Saimaan järvilohi on kansainvälisen uhanalaisuusluokituksen perusteella äärimmäisen uhanalainen laji. Seuraava askel luokituksessa on luonnosta hävinnyt. Järvilohi on jääkauden jälkeen Vuoksen alueelle jäänyt lohikanta, joka on kutenut vuosituhansia Lieksanjoessa ja Pielisjoessa. Jokien patoamisen takia järvilohi ei ole käytännössä päässyt lisääntymään luonnossa 1970-luvun alun jälkeen eli yli 50 vuoteen. Järvilohikantoja on ylläpidetty patojen alla tehtyjen emokalapyyntien, laitoksissa kasvatettujen emokalaparvien ja poikasistutusten avulla.
Ensimmäisinä vuosina tai parina vuosikymmenenä tämä järjestely näytti toimivan hyvin, koska Saimaaseen ja muihin järviin saatiin istutettua lukumäärällisesti paljon järvilohia. Pian kuitenkin havaittiin laitoskasvatuksen ongelmat: järvilohen perimä heikkenee pikkuhiljaa sukupolvesta toiseen, koska luonnonvalinta on korvattu ihmisen valinnalla. Tutkijat puhuvat geneettisestä suppilosta. Kansainvälisesti arvostetun akatemiaprofessori Craig Primmerin (Helsingin yliopisto) mukaan Saimaan järvilohen perimä saattaa olla peräisin enää noin kymmenestä yksilöstä. Äärimmäisen uhanalainen laji on myös hyvin sisäsiittoinen.
Elinvoimainen järvilohi -hanke perustettiin 2016 lopussa vapaaehtoisvoimin ja lahjoitusvaroin auttamaan omalta osaltaan Saimaan järvilohta selviytymään. Tavoitteenamme on selvittää, voiko Saimaan järvilohen heikkoa perimää vahvistaa elinvoimaisempien lähisukuisten lohikantojen avulla. Hankkeessa on mukana Puulan, Päijänteen ja Suonteen lisäksi kaikki Suomen parhaat järvilohiasiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta, ELYstä, Maa- ja metsätalousministeriöstä sekä useasta yliopistosta. Kyseisissä järvissä ei ole luontaista järvilohikantaa, mutta järvilohi menestyy niissä hyvin. Tämä tekee hankkeen järvistä erinomaisia kohteita tutkimusta varten. Hanke on osa kansallista Saimaan järvilohen toimenpideohjelmaa.
Nyt istutetut lohet ovat itse asiassa jo viides sukupolvi risteytyslohia, joita olemme istuttaneet mainittuihin kolmeen järveen. Hankkeen tuloksista on julkaistu useita kansainvälisiä raportteja ja Aslak Eronen viimeistelee aiheesta väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistossa. Olemme jo osoittaneet, että risteytys perimän vahvistamiskeinona on mahdollinen. Tutkimushanke on kuitenkin kesken ja hetkeen, jolloin perimältään vahvempia järvilohia voitaisiin istuttaa Vuoksen alueelle, menee vielä vähintään 7–10 vuotta.
Saat lisätietoa hankkeen Facebook-sivulta ja Youtubesta.