Suomalaiset ovat löytäneet kotimaisen kirjolohen erinomaisuuden. Tänä vuonna julkaistu kuluttajatutkimus kertoo, että kotimainen kirjolohi herättää enemmän myönteisiä mielikuvia kuin vuosia suosituimman ruokakalan asemassa ollut norjalainen lohi.
Pro Kala ry:n teettämässä ”Kalan paikka suomalaisessa ruokapöydässä 2024” -kuluttajatutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielikuvia kala-alan ilmiöistä. Eniten positiivisia ajatuksia kuluttajat liittivät kotimaiseen pyydettyyn kalaan, ammattikalastukseen ja kotimaiseen kasvatettuun kirjoloheen. Norjasta tuotu lohi jäi listauksen hännille, kahdeksannelle sijalle.
Vaikka kyseessä on vain yksi kuluttajatutkimus, se on odotettu signaali käänteestä parempaan tilanteesta, johon havahduimme 2010-luvun puolimaissa. Suomi, tuhansien järvien ja 46 200 kilometrin merenrantaviivan maa, söi pääasiassa ulkomaista kalaa, varsinkin Norjassa kasvatettua lohta.
Sen jälkeen alkoi tapahtumaan. Kala-ala, viranomaiset ja elintarvikekaupan keskusliikkeet ovat yhdessä pyrkineet parantamaan kotimaisen kalan tarjontaa, näkyvyyttä ja tunnettuutta. Myös me Kalavapriikilla teimme strategisen valinnan kotimaisen kalan ja kestävän ruoantuotannon puolesta.
Nyt yhteinen uurastus kantaa hedelmää. Pro Kalan tutkimus viestii, että kuluttajat alkavat tiedostaa kotivesissä kasvaneen kalan olevan parempi valinta lautaselle kuin tuontikala on.
Monta syytä iloita kotimaisen kirjolohen suosiosta – listasimme kolme tärkeintä
Kotimaisen kirjolohen suosion kasvu on nähtävissä valikoimapuolella. Ruokakauppojen tarjonta on laajentunut nopeasti perinteisistä resepteistä uusiin makuihin ja monenlaisiin helpommin lähestyttäviin tuotteisiin. Kiireisille kotikokeille löytyy nyt useita maukkaita, nopeita ja terveellisiä sekä ympäristönäkökulmasta kestäviä vaihtoehtoja.
Tuoretta kotimaista kirjolohta on ollut myös saatavilla ympäri vuoden. Esimerkiksi Kalavapriikin valmistamissa Kalaonni-tuotteissa käytettiin ainoastaan suomalaista kirjolohta vuonna 2023.
Mutta miksi kotimaisen kirjolohen tarjonnan, kysynnän ja suosion kasvu on mielestämme erityisen iso ilon aihe? Listasimme kolme syytä.
1. Enemmän kalaruokaa, parempi terveys
Pro Kalan kuluttajatutkimus kertoo, että jopa 97 % suomalaisista syö kalaa, ja 70 % tekee niin vähintään kerran viikossa. Moni haluaisi kuitenkin syödä kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti 2–3 kertaa viikossa sen terveyshyötyjen vuoksi, mutta kokevat esteeksi muun muassa kalaruoan hinnan ja valmistamisen vaivalloisuuden.
Kotimaisten pakattujen kirjolohituotteiden valikoiman laajeneminen on tehnyt kalasta helpon arkiruoan, joka valmistuu yhtä vaivattomasti kuin kana. Uudet järkevän pakkauskoon ja edullisemman hintatason tuotteet sopivat hyvin arkiruokiin, kuten pastoihin ja keittoihin.
Ruokakalana kasvatettu kotimainen kirjolohi on erittäin ravitseva ja laadukas. Se sisältää runsaasti laadukkaita proteiineja, sydänterveyttä edistäviä hyviä omega-3-rasvahappoja sekä lukuisia kivennäisaineita ja vitamiineja, kuten D-vitamiinia. Erityisen ihanteellinen rasvakoostumus on Benella-kasvatetussa kirjolohessa, joka ruokitaan Itämeren pikkukaloista valmistetulla korkealaatuisella ravinnolla.
Suomen tiukka, koko kalaruoan tuotantoketjun kattava lainsäädäntö varmistaa myös, että kotimainen kirjolohi on myös turvallista ja puhdasta syötävää.
2. Kotimainen kirjolohi on kestävää evästä
WWF:n kalaoppaassa kotimainen kirjolohi on merkitty vihreällä värillä, mikä osoittaa, että sen ympäristövaikutukset ovat minimoitu. Kokonaisuudessaan tarkasteltuna Suomessa kasvatetun kirjolohen ympäristöjalanjälki on pienempi kuin norjalaisen lohen.
Suomessa kirjolohen kasvatusta säätelevät tiukat ympäristölait ja -lupajärjestelmät, ja kalankasvatuksen ympäristövaikutuksia on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Monet suomalaiset kalankasvattajat käyttävät Suomessa valmistettua rehua, mikä pienentää hiilijalanjälkeä, ja kuljetusten ympäristövaikutukset ovat luonnollisesti myös pienemmät, kun kala tulee läheltä.
Kalavapriikilla merkittävä osa ilmastotyötämme on lisätä Benella-kalan osuutta tuotevalikoimassamme, koska Benella kasvatetaan Itämeren ravinteita kierrättäen kotimaisella rehulla.
Rehun osuus on lähes 80 % kalatuotteiden hiilijalanjäljestä, joten näin pystymme vähentämään koko arvoketjun päästöjä merkittävästi
3. Kirjolohen kasvatus tukee työllisyyttä, taloutta ja huoltovarmuutta
Kotimaisen kirjolohen suosiminen ruokakalana tukee paikallisia yhteisöjä ja yrityksiä, mikä luo hyvinvointia alueille. Kirjolohen kasvatus on Suomessa merkittävä elinkeino, jonka painoarvo kansantaloudellemme on suurempi kuin Euroopassa keskimäärin. Se työllistää paljon ihmisiä saaristoalueilla ja maaseudulla ja tuo elinvoimaa paikalliseen talouteen.
Kotimainen kalankasvatus on myös olennainen osa Suomen huoltovarmuutta. Omavaraisen kalantuotannon ylläpitäminen vähentää riippuvuutta elintarviketuonnista, mikä on erityisen tärkeää poikkeus- ja kriisioloissa.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 217 vesiviljelyalan yritystä, jotka kasvattavat ruokakalaa ja poikasia yhteensä 352 laitoksessa. Vuonna 2023 ruokakalatuotannosta 95 % oli kirjolohta, ja sitä kasvatettiin yhteensä 14,4 miljoonaa kiloa.
Vaikka ruokakalaa kasvattavien yritysten määrä on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana, kirjolohen tuotanto on kuitenkin ollut vuoden 2011 jälkeen trendinä tarkasteltuna kasvusuuntainen. Tämän kehityssuunna tukeminen on tärkeää sekä taloudellisesti että yhteiskunnallisesti.
LISÄTIETOA JA LÄHTEET, JOIHIN VIITATTU 14.8.2024:
www.kalankasvatus.fi/suomalaiset-arvostavat-kotimaista-kalaa-ja-ammattikalastusta
thl.fi/ajankohtaista/kampanjat/kesaterveys/kala-on-hyvaksi-terveydelle
www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/5c57a8b9-f272-4341-897c-e9edea3e21fd
www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/turvallisen-kayton-ohjeet/kala
www.kalaonni.fi/ajankohtaista/kirjolohta-vai-lohta-lautaselle
www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_1+2022.aspx
www.luke.fi/fi/uutiset/ruokakalan-tuotanto-vaheni-vuonna-2023